Asiakkaille ja ammattilaisille

Käyttöohje

A Yleisiä ratkaisuperusteita
B Nimistön laajuus
C Päätöksenteko ja asiantuntemus
D Periaatteellisia ratkaisuja

Kansalliset luettelointisääntömme pyrkivät tarkasti ohjaamaan yhteistä käytäntöä nimenmuotoja valittaessa, mutta kaikkia tapauksia ei voi ennakoida riittävässä määrin. Tämä on erityisen ilmeistä musiikissa, jonka piirissä erilaiset taiteilijanimet ovat yleisiä ja monen muotoisia. Suomalaisten luettelointisääntöjen hakutieto-osan (1991) sivuilla 86 ja 138 puhutaankin suoraan kansallisista "ohjeellisista nimitiedostoista", joista kirjastojärjestelmissä ensisijaisina käytettävät muodot tulisi poimia. Ajatus ei ole uusi, esimerkiksi Saksassa on tällainen luettelo ollut olemassa jo vuosia.

"Hankalat musiikkinimet" on osa hakusäännöissä mainittuja kansallisia ohjeluetteloita. Tarkoituksena on kartoittaa hankaluuksia aiheuttavien nimien luetteloa ja tarjota suosituksia sekä linja- että yksittäisratkaisuista. Nimistöön liittyvä ohjeluettelo ei ole koskaan valmis. Uusia nimiä syntyy lakkaamatta, minkä lisäksi kulttuuriset arvostukset ja hakujärjestelmien ominaisuudet muuttuvat. Jokainen luettelon käyttäjä voi osallistua sanaston täydentämiseen lähettämällä ehdotuksia palautelomakkeella.

Valtaosa niin yksilöiden kuin yhteisöjenkin nimistä on suhteellisen ongelmattomia musiikin luetteloijalle, joka tuntee voimassaolevat luettelointisäännöt ja yleiset kansalliset käytännöt sekä osaa käyttää hyväksi hakuteoksia. Tavalla tai toisella ongelmallisia tapauksia riittää silti sadoittain ("Hankalissa musiikkinimissä" on yli 3000 erilaista nimenmuotoa). Seuraavassa on käyty läpi tavallisimpia ongelmatapauksia ja kuvailtu ohjeluettelossa sovellettuja ratkaisuja. Periaatteellisen osan lopussa on lisäksi eräitä yksittäistapauksia esimerkein valotettuina.

A Yleisiä ratkaisuperusteita

Monissa tapauksissa ratkaisua ei ole voitu tehdä yhden "oikean" ja useiden "väärien" muotojen välillä, vaan on yksinkertaisesti valittu yksi vaihtoehto useista mahdollisista. Näissä tapauksissa on ratkaisun taustalla ollut enemmän tarkoituksenmukaisuusharkintaa kuin makuasioita. Ratkaisut on pyritty kaikissa tapauksissa tekemään ensisijaisesti kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävien hakuteosten ja muiden vastaavien tiedonlähteiden avulla. Muihin perusteisiin on turvauduttu vain, kun tällaisia lähteitä ei ole ollut käytettävissä, kuten usein uusimpien nimien kohdalla on tilanne.

Arvostetut hakuteoksetkaan eivät silti ole ongelmattomia, koska ratkaisujen takana on usein tarkistettujen tosiasioiden sijasta arveluja ja mielipiteitä. Tämä on ilmeistä varsinkin populaarimusiikkia käsittelevissä julkaisuissa, mutta perinteiset taidemusiikkiin painottuneet tietosanakirjatkaan eivät ole ongelmattomia. Erityisen hankaluuden tuo mukanaan näiden kansainvälisesti käytettyjen hakuteosten (esim. brittiläinen Grove, saksalainen MGG ja ranskalainen Larousse) omista kulttuuritaustoista johtuvat vaihtelut kirjoitusasuissa.

Taidemusiikin nimenmuotojen valinnassa käytetään hakuteoksia seuraavassa järjestyksessä ja seuraavilla tavoilla (populaarimusiikin puolella käytetään alan omia hakuteoksia):

(1) Otavan iso musiikkitietosanakirja,
(2) Suuri musiikkitietosanakirja niiden nimien osalta, jotka eivät löydy
Otavasta,
(3) Grove's Dictionary of Music and Musicians, jos nimeä ei löydy Otavasta tai
Suuresta musiikkitietosanakirjasta tai
(4) Die Musik in Geschichte und Gegenwart Groven sijasta, jos nimi on
saksalaisperäinen ja hakuteosten välillä on ristiriitaa.
(5) Kaikki translitteroitavat nimet harkitaan tapaus kerrallaan

Jos hakuteosten tiedot ovat keskenään ristiriitaisia, tai jos tämäntasoista tietoa ei ole lainkaan käytettävissä, on perinteisessä luettelointiajattelussa korostettu julkaisussa olevien muotojen valitsemista. Tämä onkin yksittäistapauksissa varsin käyttökelpoinen menetelmä, mutta voi liikaa yleistettynä johtaa näkökulman kapeudesta aiheutuvaan epäjohdonmukaisuuteen. Mikäli seurataan aina vain julkaisuissa itsessään olevia tietoja, kirjastojen tietojärjestelmiin siirtyvät kaikki julkaisijoiden kirjoitus- ja muut virheet, puhumattakaan eri kielten sinänsä johdonmukaisista, mutta keskenään ristiriitaisista ratkaisuista.

Kaksi nimiryhmää jää helposti pelkästään julkaisutietojen varaan, nimittäin kronologisesti ja kulttuurisesti uusimmat muusikot ja säveltäjät. Ensin mainituista ei löydy tarkempia tietoja, koska niitä ei ole kukaan ehtinyt selvittää, eikä kulttuurista vakiintumista ole ehtinyt tapahtua. Jälkimmäisistä saattaa tietoa ollakin, mutta lähteiden tavoittaminen on usein hankalaa. Ilmiö on tullut tutuksi viimeistään maailmanmusiikkibuumin ansiosta. Internet on tulvillaan myös uutta tietoa, mutta johdonmukaisuutta on vähän. Hakutulosten määrällisiä eroja voi kuitenkin usein pitää suuntaa-antavana tietona.


B Nimistön laajuus

Ohjeluettelossa on enimmäkseen nimiä, joita esiintyy todennäköisesti joidenkin - ei välttämättä kaikkien tai edes useimpien - kirjastojen hankkimassa aineistossa. Mukaan on otettu sekä jatkuvasti esiintyviä että harvinaisempia nimiä, vain kaikkein marginaalisimmat on jätetty kirjastoissa ratkaistaviksi tarpeen mukaan.

"Hankaluuden" rajaus

Nimen hankaluuden määrittäminen on hyvin suhteellinen asia. Tässä luettelossa on lähdetty siitä, että "hankala musiikkinimi" on mikä tahansa nimi, joka saatetaan helposti kirjoittaa tai jota etsitään useammalla kuin yhdellä tavalla.. Kysymys voi olla pelkistä diakriittisistä merkeistä (joilla tosin on joidenkin kielten merkistöissä tärkeä rooli) tai joidenkin kirjainten mukana- tai poissaolosta. Hankalimmissa tapauksissa on suuria eroja jopa siinä, mikä nimen osista on varsinainen hakuelementti.

Suomalaisten luettelointisääntöjen hakuosassa on pyritty antamaan nimien muodoista varsin yksityiskohtaisia neuvoja, mutta käytännössä on havaittu, että niiden johdonmukainen soveltaminen on musiikissa vaikeaa. Ohjeluetteloon on pyritty ottamaan sellaiset musiikilliset nimet, joissa on jokin tai joitakin seuraavista "hankalista" ominaisuuksista:

(1) nimen osien järjestys on epävarma,
(2) hakusanaksi valittavan nimen osasta on epävarmuutta,
(3) moniosaiset nimet (väliviivalla ja ilman),
(4) suomalaisille aakkosille vieraita kirjainmerkkejä sisältävät nimet (vain
eurooppalaiset kielet kuten puola ja tšekki),
(5) suorassa järjestyksessä kirjattavat taiteilija- ja muut vastaavat nimet,
(6) sama nimi yhtyeellä ja yksilöllä,
(7) kahdella yksilöllä on identtiset tai lähes identtiset nimet,
(8) translitteroitavalla tai transkriboitavalla kielellä kirjoitetut nimet,
(9) saman henkilön/yhteisön käyttämät eri nimet ja nimenmuodot sekä
(10) kirjain-, numero- ja merkkilyhenteistä koostuvat nimet.

Kun nimen hankaluus on määritelty näinkin väljästi, mukana on väistämättä paljon nimiä, joiden kohdalla voi ihmetellä, miten niitä kukaan voisi kirjoittaa väärin. Isojen atk-järjestelmien hakemistojen selailu osoittaa kuitenkin, että sinänsä yksiselitteisetkin nimet voivat olla hankalia käytännössä.


C Päätöksenteko ja asiantuntemus

Luumu-ryhmä on käsitellyt nimet yksitellen ratkaisten. Suurimmasta osasta on vallinnut yksimielisyys, mutta mukana on myös äänestäen tehtyjä ratkaisuja. Asiantuntemuksen kohtuullisena takeena voitaneen pitää sitä, että mukana on ollut edustajia niin tieteellisistä kuin yleisistäkin kirjastoista sekä Sibelius-Akatemian ja Yleisradion kaltaisista isoista yksiköistä. erilaiset näkökohdat ja intressit lienevät tulleet kohtuullisesti otetuiksi huomioon.

Luumu-ryhmä on käyttänyt apuna lukuisia hakuteoksia, joiden bibliografisen tarkkaa luettelemista ei ole pidetty tarpeellisena, koska millään yksittäisellä hakuteoksella ei ole ollut ylivoimaisen auktoriteetin asemaa. Nimien keräämisessä on hyödynnetty myös kirjastojen olemassa olevia tietorekistereitä sekä muita vastaavatyyppisiä nimiluetteloita.


D Periaatteellisia ratkaisuja

Seuraaviin kohtiin on kerätty perustelut yleisimmin esiintyvien hankaluuksien ratkaisuille. Asiat ovat otsikkojensa mukaisessa aakkosjärjestyksessä, joten ne on syytä käydä kaikki läpi kokonaiskuvan saamiseksi.


Arabiankieliset nimet

Yksiselitteisen translitterointikäytännön puuttumisen takia arabiankieliset nimet on käsiteltävä jokainen erikseen. Seuraavia Leif Karlssonin esittämiä ohjeita voi soveltaa nimiin, joihin ei ole tässä ohjeluettelossa otettu kantaa. Nimijonon viimeisenä oleva elementti on käytännössä aina sukunimi, kuten Suomessakin. Artikkelit "el" ja "al" ovat yleisiä varsinkin sukunimen yhteydessä, mutta ne on syytä jättää standardimuodoista pois, elleivät ne ole olennainen osa (keskellä) sukunimeä. Ilmaisut "abu" (isä) ja "ibn" (poika) ovat joskus sulautuneet osaksi nimeä, jolloin niitä ei jätetä pois.

Mahdi, Salih (Al-Mahdi, Salih Mahd , Salih)
Abd al-Bari, Ali (Abd al-Bar , Ali)

Artistin nimeen sisältyvä lempinimi

Jos artistin oikean etunimen sijasta tai sen lisäksi käytetään nimessä kutsumanimeä, valitaan käytettäväksi nimeksi henkilön oikea nimi ja tehdään muista muodoista viittaukset. 

Alajoki, Seppo (Alajoki, Kala; Alajoki, Seppo "Kala") 

Kutsumanimi liitetään hakumuotoon ainoastaan silloin, kun sitä tarvitaan erottamaan toisistaan kaksi muuten samanlaista nimeä. 

Johansson, Per "Ruskträsk"
Johansson, Per "Texas"

Jos artisti käyttää sukunimensä yhteydessä etunimeksi vakiintunutta kutsumanimeä, tämä muoto valitaan käytettäväksi muodoksi.

Pekkonen, Safka (Pekkonen, Eero; Safka)
 

Artistin nimi koostuu etunimestä ja yhdestä kirjaimesta

Jos musiikkiartistin käyttämä nimi koostuu pelkästään etunimestä ja siihen liitetystä yksittäisestä kirjaimesta (pisteellä tai ilman), nimi tulkitaan fraasiksi ja kirjoitetaan suorassa muodossa. 

Sheila E. 

Jos nimen jälkimmäisessä osassa on useampia kirjaimia, se tulkitaan sukunimeksi, ellei lähdeteosten perusteella kyseessä ole fraasimainen ilmaisu. 

Koo, Kaija

Diakriittiset merkit ja muuten oudommat kirjaimet

Diakriittiset merkit ovat olennainen osa nimeä, joten ne on syytä ilmaista, mikäli se on teknisesti mahdollista. Sama koskee meille outoja kirjaimia, jotka pyritään ilmaisemaan mahdollisuuksien mukaan. Jotkut atk-järjestelmät sallivat osan erikoismerkeistä, mutta eivät reagoi niihin, jotkut eivät siedä kuin suomalaisen aakkoston merkkejä. Tällöin on tyydyttävä etsimään kirjaimen lähin vastine ja käytettävä sitä. 

Šostakovitš, Dmitri
Ysaÿe, Eugène 

Dj-alkuiset nimet
Dj -alkuiset nimet merkitään isoin kirjaimin ilman pistettä.

DJ Bobo

Duojen yms. nimen ilmaiseminen

Kun kyseessä on yhteisellä sukunimellä esiintyvät duo, trio tms., hakumuodoksi on valittu yhteinen sukunimi, jota seuraavat etunimet &-merkillä erotettuina. Periaatetta voi soveltaa myös muissa vastaavissa tapauksissa. Mikäli yhteisön jäsenet esiintyvät myös itsenäisesti, nimet voivat esiintyä myös sellaisenaan.

McGarrigle, Kate & Anna
Kontarsky, Aloys & Alfons

Emigroituneiden henkilöiden nimen valinta

Monet säveltäjät ja muusikot ovat olleet elinpaikkansa suhteen todellisia kosmopoliitteja, minkä seurauksena nimenmuodoissakin on yleensä valinnanvaraa. Tässä luettelossa on pyritty löytämään joko meillä Suomessa vakiintunut muoto (esim. Georg Friedrich Händel / George Frederic Handel) tai sellaisen puuttuessa kansainvälisesti vakiintunein (esim. Vladimir Ashkenazy / Vladimir Aškenazi). Joissakin tapauksissa on täytynyt kylmästi valita eri kielialueiden käyttämien muotojen välillä, koska yksiselitteisesti oikeinta muotoa ei ole voitu löytää (esim. Bálint Bakfark / Valentin Bakfark). Tällaisissa tapauksissa on yleensä suosittu mahdollisimman alkuperäistä muotoa, elleivät esim. historialliset tosiseikat puhu muunkielisen muodon puolesta. 

Epäselvät nimen osat
Sellaisia nimen osia, joista ei varmuudella tiedetä, onko kyseessä etunimi vai jokin muu määre, on käsitelty kuten etunimiä. 

Khaled, Cheb ("cheb" tarkoittaa nuorta miestä)

Erikoismerkillä alkavat nimet

Jos nimi alkaa erikoismerkillä, joka voidaan tallentaa näppäimistöllä, se merkitään aivan normaalisti. Äänneasun mukainen transkriptio kannattaa tällaisissa tapauksissa lisätä viittauksena. 

@tak (Attak)
? & The Mysterians (Question Mark & The Mysterians)

Jos nimen alussa on kreikan kielen aakkosiin kuuluva kirjain, käytetään kirjaimen latinalaista transkriptiovastinetta. 

Omega

Jos nimi muodostuu pelkästä kreikankielen aakkosten kirjaimesta, käytetään kyseisen kirjaimen suomenkielistä nimitystä.

Alfa

Jos nimen alussa olevaa erikoismerkkiä ei voida tallentaa näppäimistöltä, käytetään merkin äänneasua lähinnä vastaavaa transkriptiota latinalaisin kirjaimin.


Isojen alkukirjainten käyttö yhteisöjen nimissä

Useista sanoista koostuvissa yhteisöjen nimissä käytetään yleensä isoja kirjaimia kunkin sanan alussa.

Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Laulajat

Jos suomalaiseen erisnimeen kuitenkin liittyy yhteisön luonnetta täsmentävä ilmaisu, tämä täsmennys kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella.

Helsingin kaupunginorkesteri
Sotkamon kamarikuoro

Jos yhteisönimessä on &-merkki tai and/ja-sana, seuraava sana kirjoitetaan aina isolla alkukirjaimella.

Melle Mel & The Furious Five
Siouxie & The Banshees

Yhteisönimessä olevat tekniset sidesanat kirjoitetaan yleensä pienellä alkukirjaimella, paitsi jos ne ovat osa fraasia.

Eero ja Jussi
Ricchi e Poveri
mutta
It's A Beautiful Day
Asleep At The Wheel


Isot ja pienet kirjaimet nimen sisällä

Luettelossa on sovellettu mahdollisuuksien mukaan kunkin kielen kieliopin ja/tai vallitsevan käytännön mukaista ratkaisua, joka merkitsee mm. angloamerikkalaisten nimien yhteydessä isojen kirjainten johdonmukaista käyttämistä. Kotimaisten popmusiikkitaiteilijoiden nimien on katsottu matkivan angloamerikkalaisia niin johdonmukaisesti, että myös niiden yhteydessä on luontevaa käyttää isoja alkukirjaimia, vaikkei niitä suomen kieliopin mukaan tarvittaisikaan. Yksittäiset erisnimet kirjoitetaan aina isolla alkukirjaimella, lukuun ottamatta tapauksia, joissa taiteilija itse käyttää tarkoituksellisesti pieniä kirjaimia (esim. k. d. lang).

Jarkko ja Laura
Kumma Heppu & Lopunajan Voidellut
Martha & The Vandellas

Ja, &, and...
 

Ohjeluettelossa on käytetty sitä muotoa, joka populaarimusiikin hakuteosten mukaan on vakiintunut muoto. Jos asiaa ei ole voitu selvittää hakuteoksista, on käytetty julkaisuissa yleisintä muotoa. Useimmissa tapauksissa on päädytty &-merkkiin.

Japaninkieliset nimet

Japaninkieliset nimet translitteroidaan kansainvälisen (= englanninkielisen) muodon mukaisesti, koska yksiselitteistä suomalaista translitterointitapaa ei ole.

Ono, Yoko (Ono, Joko)

Kansainvälisesti horjuva nimen kielimuoto

Jos nimen kielimuoto ei ole kansainvälisesti vakiintunut, on pyritty valitsemaan muoto, joka eri hakuteosten perusteella vaikuttaa vakiintuneimmalta. Monille nimille on kuitenkin mahdotonta löytää objektiivisesti oikeata muotoa, ja tällöin on vain päätetty, mitä Suomessa käytetään. Yleensä on päädytty edelleen Otavan ison musiikkitietosanakirjan käyttämiin muotoihin, joihin meillä lienee totuttu.

Lasso, Orlando di (Lassus, Orlandus; Lasso, Roland de)
Josquin des Prez (Josquin Desprez)
Kalsoum, Oum (Umm Kalthum)

Keskiaikaisten nimien kieliasu

Historiallisista etunimistä ja niihin liittyvästä määreestä on käytetty alkukielisiä muotoja aina kun sellainen tiedetään. Poikkeuksena ovat hallitsijoiden nimet, joista on käytetty suomen kieleen vakiintuneita muotoja.
Hildegard von Bingen (Hildegard Bingeniläinen)
Iivana IV Julma (Ivan Groznyi)
Henrik VIII (Henry VIII)

Kirjainlyhenteinä esiintyvien etunimien avaaminen

Jos henkilönnimeen liittyvä etunimi tai -nimet on korvattu ensimmäisellä kirjaimella ja pisteellä, tämä muoto on avattu vain, jos kyseessä ei ole nimen haltijan puolelta harkittu teko eli koko nimen puuttuminen johtuu tiedon vähyydestä, tilan säästämisestä tms. Kaikki vakiintuneet lyhenteet (hakuteoksissa, julkaisuissa, julkisuudessa) merkitään lyhenteinä. Näissä tapauksissa kirjainta seuraa piste ja tyhjämerkki.

Hannikainen, P. J. (Hannikainen, Pekka Juhani)

Kuorojen nimet

Jos kyseessä on suomalainen (suomen- tai ruotsinkielinen) kuoro, jonka nimi muodostuu erisnimestä ja sitä edeltävästä täsmentävästä ilmaisusta, valitaan käytettäväksi muodoksi pelkkä erisnimi (säännöstä on kuitenkin poikkeuksia, esimerkiksi Mieskuoro Huutajat, Mieskuoro Finlandia, ja näitä voi tulla lisääkin tapauksissa, joissa erisnimi ei ole riittävän omaperäinen vaan vaatii täsmenteen).

Cassiopeia (Sekakuoro Cassiopeia)
Rajaton (Lauluyhtye Rajaton, Rajaton, lauluyhtye)
Vox Nova (Kamarikuoro Vox Nova)
Seitsikko (Solistiyhtye Seitsikko)

Jos ilmaisu on erisnimen perässä siten, että se voidaan mieltää olennaiseksi osaksi nimeä (esimerkiksi ymmärrettävyyssyistä), käytetään muotoa, jossa ilmaisu on mukana.

Canto-kuoro (Canto)

Jos nimeen liittyvä ilmaisu on erisnimen omainen, sitä käytetään sellaisenaan.

Akademiska damkören Lyran (Lyran)
Harjun kamarikuoro

Jos kuoro tai yhtye ei ole suomalainen tai nimi ei ole suomen- tai ruotsinkielinen, täsmenteet otetaan normaalisti aina mukaan.

Ensemble Ambrosius
Ensemble de la Paix
Orchestre Chambre de Lausanne
Orquesta Aragon
Quarteto Novo

Lyhenteen muotoiset yhteisönimet

Jos lyhenne sisältää vain kirjaimia, se on kirjoitettu sellaisenaan. Jos kirjaimet on erotettu toisistaan pisteillä, kirjaimet on kirjoitettu pisteiden kera mutta ilman tyhjämerkkejä. Koska useimmat atk- järjestelmät jättävät pisteet huomiotta, nimet lajittuvat tällöin samoin kuin ilman pisteitä kirjoitetut. Pisteiden jättämisellä on kuitenkin haluttu kunnioittaa nimen käyttäjien tahtoa. Kaikki muut lyhenteisiin jne. liittyvät merkit on otettu mukaan sellaisinaan.

JTB
A.R.G. (A. R. G.)

Moniosaisen nimen järjestävän elementin valinta

Näissä tapauksissa on etsitty kansainvälisten hakuteosten mukaista ratkaisua, ellei Otavasta ole löytynyt Suomeen vakiintunutta erilaista ratkaisua. Populaarimusiikin nimissä on auktoriteettina pidetty musiikinlajin omia hakuteoksia ja niiden käytäntöjä.

Correa de Arauxo, Francisco (Arauxo, Francisco Correa de)
Dupree, Champion Jack (Champion Jack Dupree)

Nimeen sisältyvän artikkelin paikka lajittelussa

Koska tällaiset nimet ovat meillä harvinaisempia, linjana on ollut noudattaa Groven ratkaisuja.

Du Caurroy, Eustache (Caurroy, Eustache du)


Nimen osien järjestys, erityisesti ns. vanhan musiikin nimissä

Luettelossa on pyritty noudattamaan kansainvälisten hakuteosten käytäntöä, jonka mukaan järjestys on lähes poikkeuksetta suora 1400-luvulle asti, sen jälkeen vain poikkeuksellisesti. Nämä poikkeukset on pyritty keräämään luetteloon, jossa on myös laaja valikoima suorassa järjestyksessä kirjattavia nimiä.

Machaut, Guillaume (1300-1377)
Maistre Jhan (1500-luku)


Numeroiden kirjoitusasu

Jos henkilön tai yhteisön nimi sisältää numeron, se on merkitty nimeen ensisijaisena pidetyssä muodossa. Numero on merkitty arabialaisena tai roomalaisena sen mukaan, mitä muotoa nimen omistaja on käyttänyt.

Eurooppa 3 (Eurooppa Kolme)
5 Royales (Five Royales)
3rd Bass
Napoleon XIV


Oikean ja taiteilijanimen vaihtelu

Ns. taiteilijanimi on valittu siviilinimen sijasta ensisijaiseksi muodoksi, jos sitä voidaan pitää hakuteosten ja julkaisujen perusteella taiteilijan valitsemana nimenä. Yksittäisellä artistilla voi olla useampiakin taiteilijanimiä, ja jos niitä kaikkia on käytetty julkaisuissa, on syytä tehdä KATSO MYÖS -viittauksia (esim. John Mellencamp / John Cougar). Monet myös luovaa taiteellista työtä tekevät esiintyjät käyttävät säveltäessään ja sanoittaessaan siviilinimeään (esimerkiksi tekijänoikeudellisista syistä).

Muddy Waters
ks. myös Morganfield, McKinley (tekijä)
Morganfield, McKinley
ks. myös Muddy Waters (esittäjä)

Suomalaisten taiteilijasalanimien kohdalla on yleensä valittu henkilön oikea nimi (esimerkiksi Toivo Kärki, ei Antonio Brave tai jokin muu monista).


Orkestereiden ja yhtyeiden nimen kieliasu

Kuorojen, orkesterien yms. nimistä käytetään aina ensisijaisena alkukielistä nimeä. Jos yhteisö kuitenkin on valinnut muunkielisen nimen (esim. latinan- tai englanninkielisen), käytetään tätä kieliasua. Jos tällainen kansainvälisistä syistä valittu nimenmuoto on kuitenkin tulkittava rinnakkaiseksi, käytetään alkukielistä ja tehdään rinnakkaisesta muodosta viittaus.

Helsingin kaupunginorkesteri (Helsinki Philharmonic)

Jos orkesteri tms käyttää virallisesti sekä suomen- että vieraskielistä nimitystä, molemmat muodot standardoidaan.

Jyväskylän kaupunginorkesteri vs. Jyväskylä Sinfonietta

Jos vieraskielinen nimitys kuitenkin on käytössä lähinnä ulkomaille suunnatuissa levytyksissä yms, käytetään ensisijaisesti alkuperäistä, suomenkielistä nimenmuotoa. Samaa periaatetta sovelletaan myös muunmaalaisiin kuin suomalaisiin orkestereihin tms. Jos orkesterin tms alkuperäistä nimeä ei tiedetä, käytetään julkaisussa olevaa muotoa, mutta jätetään se auktorisoimatta ja standardoimatta.

Polish National Radio Symphony Orchestra of Katowice


Pelkkä etunimi / myös sukunimi

Artistin omaa tahtoa, jonka on oletettu ilmenevän julkaisuissa ja pidemmällä aikavälillä myös hakuteoksissa, on pyritty noudattamaan. Epävarmemmissa tapauksissa on syytä käyttää lisäksi katso myös -viittauksia.

Agnetha
ks. myös Fältskog, Agnetha


Samannimiset tekijät (taidemusiikki)

Identtisillä nimillä esiintyneet henkilöt on pääsääntöisesti erotettu toisistaan elin- tai aktiivisen toiminnan aikaa kuvaavilla vuosiluvuilla. Poikkeuksena ovat Johann Straussit, jotka on erotettu perinteisesti täsmenteillä "nuor." ja "vanh.". Luettelossa on useimpien taidemusiikkisäveltäjien ja -esittäjien nimen yhteydessä annettu myös elinaika vuosilukuina. Kun näitä vuosia on tarkoitus käyttää kahden muuten samannimisen henkilön erottamiseksi toisistaan, vuosiluvut on merkitty tummennettuna kuten nimikin.

Loeillet, Jean-Baptiste (1688-?)
Loeillet, Jean-Baptiste (1680-1730)
Johnson, Robert (1470-1554)
Johnson, Robert (1582-1633)

Jos yksi samannimisistä on selkeästi muita tunnetumpi, hänen nimensä yhteydessä ei vuosilukuja käytetä (katso esimerkiksi Franz Schubertit).


Samannimiset tekijät (populaari- ja etnomusiikki)

Jos kahdella tai useammalla populaarimusiikkiartistilla on täsmälleen sama nimi, noudatetaan seuraavia sääntöjä:

(1) Yksilöiden nimet käsitellään tapauskohtaisesti, koska ne ovat verrattain
harvinaisia (esimerkiksi on päätetty, että "Suomen Carola" on Carola, "Ruotsin
Carola" on Häggqvist, Carola).

(2) Yhteisöjen nimeen lisätään kaarisulkeisiin (ja FINMARC-formaatissa vuosilukukenttään f) varhaisimman tunnetun levytyksen vuosi. Jos yksi samannimisistä yhteisöistä on kuitenkin ylivoimaisesti muita tunnetumpi, sen yhteydessä ei vuosilukua käytetä.

Nirvana (1967)
Nirvana (1980)
Nirvana [1988]

(3) Jos myös ensimmäisen äänitteen julkaisuvuosi on sama, lisätään vuosiluvun perään yhtyeen kotimaan nimi.

Kaleidoscope (1967 Yhdysvallat)
Kaleidoscope (1967 Iso-Britannia)


Taiteilijanimeen liittyvät erikoiset kirjaimet

Näissä lähinnä englanninkielisissä nimissä visuaalisista syistä käytettyihin kirjaimiin on tässä luettelossa suhtauduttu vakavasti eli pyritty löytämään esittäjän käyttämä muoto ja kirjaamaan se tarkasti riippumatta siitä, onko se kyseisen kielen käytännön mukainen vai ei.

Mötley Crüe
vs
Motley Crue


Taiteilijanimen tulkinta tavalliseksi nimeksi

Elleivät hakuteokset yksiselitteisesti käytä taiteilijanimeä suorassa muodossa, ensimmäinen osa tulkitaan etunimeksi, jälkimmäinen sukunimeksi, kuten suomalaisessa luettelointikäytännössä muutenkin. Monissa tapauksissa asiaa on vaikeata ratkaista ristiriitaista tietoa tarjoavien hakuteosten perusteella, joten Luumu-ryhmä on joutunut tekemään ratkaisut parhaan ymmärryksensä mukaisesti.

Miljoona, Pelle
vs
Pelle Miljoona


Translitteroitavin tai transkriboitavin kirjaimin kirjoitetut nimet

Venäjän kielen translitteroinnissa on käytetty suomalaista kansallista translitterointitapaa.  Alkujaan venäjänkielisiä nimiä ei ole käytetty translitteroituna esim. englannin kielen mukaisesti, ellei nimenmuodon ole voitu katsoa jo vakiintuneen (esim. Vladimir Ashkenazy, mutta Juri Jegorov, ei Yuri Egorov).

Kreikankielisissä nimissä on noudatettu pääkaupunkiseudun kirjastojen hyväksymää transkribointilinjaa, jonka mukaan kirjoitusasu seuraa ääntämistä. Poikkeuksena ovat ne artistit, jotka ovat omaksuneet kansainvälisen nimenmuodon (esim. Manos Hadjidakis, Iannis Xenakis). Kreikan kielen transribointisäännöt ovat tätä kirjoitettaessa työn alla, joten joitakin muutoksia tulee ilmenemään. Ohjeluettelossa on pyritty selvyyden vuoksi antamaan nimet huomautuksissa myös kreikkalaisin kirjaimin.

Muiden ei-latinalaisten kielten mukaisista nimistä on käytetty hakuteoksissa olevia ratkaisuja, koska yksiselitteistä translitterointiohjetta ei ole mahdollista antaa. Varsinkin arabiankielisten nimien kohdalla käytännöt ovat vakiintumattomia.


Venäjänkieliset henkilönimet

Uudet nimet pyritään translitteroimaan siten, että jos alkukielinen muoto on löydettävissä, nimi palautetaan ensin venäjänkieliseen kirjoitusasuunsa, josta se translitteroidaan suomalaisen (Virittäjän) kaavan mukaan. Jos alkuperäistä nimenmuotoa ei löydy hakuteoksista eikä sitä pystytä rekonstruoimaan muuten luotettavasti, nimi jätetään standardoimatta ja käytetään julkaisussa olevaa muotoa. Jos translitterointia ei kyetä tekemään, pyritään välttämään valitun nimenmuodon auktorisoitumista järjestelmässä; tarvittaessa nimeä käytetään vain huomautuskentissä (yleensäkään ei epämääräisiä nimiä pidä auktorisoida).


Venäjänkieliset yhteisönimet

Jos alkukielinen ja virallinen nimi on tiedossa, sitä pyritään aina käyttämään translitteroituna Virittäjän mukaisesti. Jos alkukielistä nimeä ei kyetä selvittämään, nimeä ei standardoida tai auktorisoida. Jos Otavan musiikkitietosanakirjasta tai Suuresta musiikkitietosanakirjasta löytyy hakusanana suomenkielinen nimenmuoto, sitä käytetään translitteroidun muodon sijasta.


Yhteisöjen nimen vaihtelu

Monet yhtyeet ovat käyttäneet itsestään eri aikoina hieman eri nimiä. Tällaisissa tapauksissa on joko tulkittu nämä muodot itsenäisiksi nimiksi, joiden kohdalla on katso myös -viittaus muihin yhtyeen käyttämiin nimiin, tai sitten arvioitu jokin nimi hallitsevaksi, ja tehty muista muodoista katso-viittauksia.

Allman Brothers Band
ks. myös Allman Brothers
Battlefield Band
ks. myös Battlefield


Yhteisönimen alussa oleva artikkeli

Yhteisön nimen alussa oleva artikkeli on jätetty pois lukuun ottamatta tapauksia, joissa tämä artikkeli on erottamaton osa nimeä tai kyseessä on erikieliseen nimeen liitetty artikkeli, jolla on tavoiteltu erikoista lopputulosta. Nimen sisällä oleva artikkeli kirjoitetaan aina näkyviin.

Beatles
Los Angeles Philharmonic
The Mies
Jack The Lad


Yhteisönimen loppuun lisätty koodi


Hankalat musiikkinimet -tietokannassa on yhteisönimien perään lisätty koodi (Y) helpottamaan sen hahmottamista, milloin kyseessä on yhteisö-, milloin henkilönimi. Koodi on lisätty varmuuden vuoksi kaikkiin, vaikka useimmissa tapauksissa sekaantumisen vaaraa tuskin on. Tätä koodia ei koskaan lisätä nimen perään, kun se kirjoitetaan kirjastojärjestelmään hakumuodossa. Koodi on tarkoitettu vain apuvälineeksi tietokannan selailussa


Yhtyeen nimeen sisältyvä henkilön nimi (Tämä on lisätty selvyyden vuoksi 9.3.2007)

Musiikin luetteloinnissa on aikoinaan tehty periaateratkaisu, jonka mukaan pääkirjauksen otsikkoon valitaan eräissä tapauksissa yhtyeen nimen sijasta yhtyeessä toimivan keskeisen henkilön nimi. Tällä ns. Juice Leskinen Slam –säännöllä ei ole suoranaista tekemistä nimenmuotojen määrittämisen kanssa. Koska asiasta kuitenkin vallitsee jatkuvasti epätietoisuutta, kerrataan periaatteet tässä vielä kerran.

(1) Pääkirjauksen otsikkoon valitaan yhtyeen keskushenkilön nimi, jos se sisältyy yhtyeen nimeen. Esimerkiksi

Juice Leskinen Slam, pääkirjauksen otsikkoon Leskinen, Juice

Dave Matthews Band, pääkirjauksen otsikkoon Matthews, Dave

(2) Pääkirjauksen otsikkoon valitaan kuitenkin vain todellisen ihmisen nimi. Jos yhtyeen nimessä on kuvitteellisen henkilön nimi, sitä ei valita otsikkoon. Esimerkiksi

Pentti Oskari Kangas & Seitsemän Seinähullua Veljestä.

(3) Kun ykköskohdan sääntöä sovelletaan, yhtyeen nimestä tehdään aina lisäkirjaus MARC-kenttään 710. Säännön tarkoituksena ei ole antaa ymmärtää, ettei yhtyeen nimeä käytettäisi. Sääntöä sovelletaan vain pääkirjauksen otsikon valintaan, ei nimenmuotoihin sinänsä.


Yhtyeen nimi täydellisenä vai lyhenteenä

Monista pitkää nimeä käyttävistä yhtyeistä käytetään arkikielessä epävirallisia tiiviitä lyhenteitä. Tässä ohjeluettelossa on lähdetty siitä, että nämä lyhenteet ovat vain viittauksen kohteina, eivät korvaa varsinaisia nimiä.

Creedence Clearwater Revival (CCR)


Yksittäisistä kirjaimista ja numeroista koostuvien nimien merkitseminen

Tällaisissa lähinnä populaarimusiikin parissa toimivien yhtyeiden nimissä on pyritty löytämään johdonmukainen kansainvälinen merkitsemistapa. Käytännössä ratkaisut ovat tapauskohtaisia, mitään yhtenäistä linjaa ei ole mahdollista osoittaa. Pahimmillaan edes yhtyeet itse eivät ole varmoja siitä, miten nimensä kirjoittavat.

UB 40
vs.
UB40