Miten kirjastojen tekijänoikeusasiat menevät e-kirjoissa? Maksetaanko niistä jokin maksu per kirja ja per kopio. Vaikuttaako lainauskertojen lukumäärä tähän…

"E-kirja" eli verkon kautta käytettävä sisältöpalvelu on aina sopimukseen perustuvaa toimintaa julkisessa kirjastossa. Koska käyttö ei perustu lakiin vaan sopimukseen, sen ehdot voivat olla periaatteessa ihan mitä tahansa, mitä oikeudenhaltija keksi ehdoksi asettaa. Sen takia ei ole mahdollista antaa yksinkertaista vastausta yllä esitettyihin tilanteisiin, kaikki riippuu siitä, kenen kanssa kirjasto asioi.

Yleisesti ottaen verkkosisällöt voidaan ryhmitellä ehtojensa puolesta kolmeen karkeaan ryhmään. Helpoimman ryhmän muodostavat ne palvelut, joista maksetaan lisenssimaksua samaan aikaan palvelua käyttävien määrän mukaisesti. Esimerkiksi monessa kirjastossa oleva Naxos Music Library myy lisenssejä, joilla on rajaton käyttöoikeus palvelun sisältöön, mutta samanaikaisesti vain niin monelle, kuin lisenssejä on ostettu.

Toinen verkkolisenssien malli perustuu siihen, että kirjasto ostaa etukäteen käyttöoikeuksia tietyllä summalla. Kun tuo etukäteen ostettu summa (prepaid) on käytetty, palvelu ei enää toimi. Ruotsissa on monessa kunnassa käynyt uutisten mukaan niin, että yhden ainoan suositun kirjan (jalkapalloilijan muistelmat) käyttö oli ollut niin vilkasta, että rahat loppuivat kesken vuotta.

Kolmas verkkokäytön malli on sellainen, että oikeudenhaltija veloittaa kaikesta käytöstä erikseen. En ole kuullut, että mikään yleinen kirjasto olisi solminut tällaisen verkkokäyttösopimuksen, koska sen taloudellisten vaikutusten ennakointi on mahdotonta.

Sopimusmallista ja yksityiskohtaisista ehdoista riippumatta olennaista on, että verkkokäytössä maksetaan käytöstä eikä maksuilla saa pysyvää omistusoikeutta mihinkään. Voi turvallisin mielin lähteä siitä, että kirjastollekin kalleinta on kaupallisesti halutuin aineisto, kun taas vähemmän kysyttyä voi saada hyvinkin edullisesti. Monet isot tietokannathan ovat luonteeltaan sellaisia, ettei niillä juuri muita ostajia olekaan kuin kirjastot.

Tekijänoikeuslain näkökulmasta ei ole merkitystä sillä, mitä sisältöä (kauno- tai tietokirjallisuus, musiikki, elokuva, peli) verkon kautta annetaan kirjastosta välitettäväksi, ei myöskään sillä, onko välittäjä yleinen vai tieteellinen kirjasto. Oikeudenhaltijalla on aina oikeus määrätä ne ehdot, joilla sisältöä voi kirjaston kautta olla saatavana. Kirjastot eivät voi vedota mihinkään pykäliin eivätkä varsinkaan kohtuullisuuteen. Verkkolevitys on aina myyjien ehdoilla tapahtuvaa toimintaa.

Heikki Poroila 23.9.2012

PS. On aina syytä muistaa, että verkkokäyttö ei todellisuudessa ole "lainausta" vaan sopimuksen varaista käyttöä.