Haluaisin tietää milloin yksityiskirjeen (ei oma) voi julkaista esim. kirjassa (kun kirjeen kirjoittaja on jo kuollut)?

Kysytty
18.8.2008

Haluaisin tietää milloin yksityiskirjeen (ei oma) voi julkaista esim. kirjassa (kun kirjeen kirjoittaja on jo kuollut)?

Vastaus

Vastattu
21.8.2008
Päivitetty
23.8.2018

Kysyjä ei tarkoita viestintäsalaisuutta, koska oletuksena on, että viestin saaja on jo itse viestin avannut. Viestintäsalaisuus ei estä kirjeen julkaisemista, mutta sitä rajoittavat rikoslain 24. luvun Yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamisesta kohdat, esimerkiksi pykälä 8: Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen, ja pykälä 9: Kunnianloukkaus (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001 )

Jos kirje ylittää teoskynnyksen, sitä suojaa tekijänoikeuslaki (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404 ). Tekijänoikeuden suoja loppuu, kun tekijän kuolemasta on kulunut 70 vuotta. Tekijänoikeuslaki ei määrittele tarkemmin suojan kohteeksi pääsevän teoksen käsitettä tai ominaisuuksia.
Jukka Korpelan sivustossa on asiaa sivuava artikkeli: Mutta eikö kirjesalaisuus kiellä yksityisen meilin julkistamisen? (http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/5.5.html ) Siinä sanotaan:
”Kirjesalaisuus ei siis estä lähettäjää tai vastaanottajaa julkaisemasta kirjettä. Tekijänoikeudesta taas seuraa, että jos kirje muodostaa teoksen, vastaanottaja saa julkaista kirjeen vain kirjoittajan luvalla, mutta tämä ei estä asiasisällön julkistamista.
Julkaiseminen voi tietysti olla laitonta jostain aivan muusta syystä, esimerkiksi jos kirje sisältää asian, joka on lain mukaan pidettävä salassa. Kyseessähän voi olla esimerkiksi lääkärin vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluva asia tai valtiosalaisuus. Tällöin itse asian laatu ja sitä koskeva lainsäädäntö ratkaisee, ei se seikka, että asia on satuttu ilmaisemaan kirjeessä.
Kokonaan eri asia on, pidetäänkö kirjeen tai sen sisällön julkistamista ilman lähettäjän lupaa moraalisesti oikeana. Tapauksia varmaan on monenlaisia. Moraalisen paheksunnan verhoaminen syytöksiin kirjesalaisuuden rikkomisesta ei kuitenkaan ole asiallista. Myös tekijänoikeuteen vetoaminen tuntuu usein keinotekoiselta, koska tuskinpa kirjeen kirjoittajalla yleensä on mielessään mahdollisuus ansaita kirjeen julkaisemisella teoksena taikka teoksen kirjallisen tai taiteellisen arvon suojaaminen – pikemminkin halu estää kirjeen asiasisällön tulo julkisuuteen.”

23 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.